Halu oppia uutta ohjaa hevostenhoitajaa eteenpäin opinnoissa

Miten päädyit opiskelemaan hevostenhoitajaksi?

Hevoset ovat olleet osa elämääni lähes aina, ja ensimmäisen kerran mietin hevosalalle lähtemistä yläaste ikäisenä. En kuitenkaan vielä tällöin lähtenyt toteuttamaan ajatusta, sillä olin saanut muiden kommenteista sellaisen mielikuvan, että alan palkkaus ei ole työn vaativuuteen nähden oikeassa linjassa.

Parikymppisenä kuitenkin ymmärsin, ettei kannata jättää omien haaveiden seuraamista vain ulkopuolisten painostuksen vuoksi, ja lähdin opiskelemaan hevosalaa. Fyysinen tekeminen on ollut myös minulle aina tärkeää, en voisi kuvitella olevani staattisessa ammatissa. Rakkaus hevosia kohtaan, palo oppia uutta sekä uteliaisuus nähdä hevosmaailma ammatillisesta näkökulmasta olivat isossa roolissa alalle lähtemisessä.

Olin onnekkaassa tilanteessa, jossa sain valita oppilaitokseni muutamasta vaihtoehdosta. Päädyin lähtemään Salpaukseen, sillä sen sijainti oli itselleni paras ja Lahti oli kaupunkina minulle entuudestaan jo tuttu. Tällä hetkellä tuntuu, että elän elämäni parasta aikaa!

Oletko ollut tyytyväinen valintaasi?

Opiskelu on ollut odotuksien mukaista. Vaikka olin entuudestaan toiminut pitkään hevosten kanssa uutta on tullut opittua ja vanhat taidot ovat syventyneet entisestään. Olin myös tehnyt tallitöitä, mutta mikäli niihin ei ole minkäänlaista kosketusta ennen alalle lähtemistä, saattaa niiden fyysisyys yllättää, jolloin omaan kehonhuoltoon kannattaa kiinnittää huomiota.

Parasta opinnoissa ovat tietysti olleet hevoset, sekä ratsastustuntien pitäminen. On ollut hienoa päästä näkemään ja tutustumaan eri osaamisalojen ammattilaisiin ja osallistua erilaisiin tapahtumiin, mm. tamma- ja varsanäyttelyihin, oripäiville ja Ypäjän varsahuutokauppaan. Myös oman kehityksen näkeminen konkreettisesti on ollut mielenkiintoista ja ilahduttavaa.

Millainen on tyypillinen opiskelupäiväsi?

Harrasteohjaajana opintojen ollessa loppusuoralla päiväni koostuvat pääasiassa ratsastustuntien pitämistä toisille opiskelijoille, sekä ratsastamisesta ja muutamasta teoriatunnista, mm. ratsastuksen opettamisen ja yritystoiminnan teoriaa.

On ollut uskomatonta huomata, miten paljon olen oppinut itsestäni sekä kasvanut ihmisenä. Ajattelen usein, että kaikki tapahtuu syystä. Vaikka joskus harmittelen, etten lähtenyt opiskelemaan unelma-ammattiani aikaisemmin, uskon että en olisi itse nuoremmalla iällä saanut siitä kaikkea sitä irti, mitä nyt olen saanut. On ollut tärkeä ymmärtää ja hyväksyä, ettei vielä tiedä tai osaa kaikkea, eikä tällä alalla oppiminen ikinä lopu.

Millaisissa työpaikoissa olet ollut työssäoppimassa?

Olin ensin Tampereen ratsastuskeskuksella Niihama Ridingilla alkuvuodesta 2020, jonne jäin työssäoppimisjakson jälkeen töihin. Sen jälkeen olin Salpauksen opettajan Tiia Järvisen Tiamar’s tallilla Lahdessa, jossa minulla on pari vuokrahevosta ja Tiia valmentaa minua.

Vuoden 2021 alkupuolella olin työssäoppimassa Ylöjärvellä Tuulensillan issikkatallilla, johon minun oli tarkoitus myös jäädä tekemään töitä työssäoppimisjakson jälkeen.

Millaiset ovat tulevaisuudensuunnitelmasi?

Töitä olen tehnyt paljonkin erilaisilla talleilla jo opintojen aikana. Ajatuksena olisi kuitenkin vielä jatko-opiskella tulevaisuudessa. Haaveenani olisi joskus oikeasti aikuisena valmentaa muita ratsukoita edes ensimmäisen tason ratsastusvalmentajana, mutta toiveena olisi tietysti päästä mahdollisimman pitkälle. En poissulje ajatusta omasta tallista sitten joskus, mutta toistaiseksi minua kiinnostaa tehdä töitä eri talleilla eri hevosten ja ratsukoiden parissa.

Kuvat: Julia Toivonen ja Jesse Lehtinen

Tutustu tästä tarinaan liittyvään tutkintoon!